Ratsastusseurat tarjoavat tukea, oppia, etuja ja yhteisön voimaa

Ratsastaminen on yhteisöllinen harrastus. Varmaan kaikilla ratsastusta harrastaneilla on muistoja yhdessä oppimisesta tunneilla, kimpassa tehdyistä tallitöistä, kisareissujen aamuista tai kesän ratsastusleirien tunnelmasta. Yksi tapa kuulua hevos- ja ratsastusrakkaaseen yhteisöön on liittyä ratsastusseuraan. Suomessa on noin 500 ratsastusseuraa, jotka kuuluvat kattojärjestö Suomen Ratsastajainliittoon, joka tunnetaan myös lyhenteellä SRL. Jäseniä seuroissa on huima määrä: yhteensä lähes 50 000 ratsastuksen ystävää. Yleensä seurat toimivat ratsastuskoulun yhteydessä ja ne järjestävät jäsenilleen esimerkiksi valmennusta, erilaisia kilpailuja, koulutusta, luentoja sekä kerhotoimintaa. Toiminnassa otetaan huomioon sekä kilpatasoiset ratsastajat että harrastajat.

Mitä muita etuja ratsastusseuraan kuulumisessa sitten on? Jäsen saa tietysti tietoa ratsastuksesta ja hevosista. Seuraan kuuluva saa muun muassa kattavan urheiluvakuutuksen, jäsenkortin sekä Hippos-lehden, joka ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Ratsastajainliitolla on myös yhteistyökumppaneita, jotka myöntävät seurojen jäsenille erilaisia etuja. Ratsastusseuraan kuuluminen on pakollista, jos haluaa kilpailla taikka suorittaa erilaisia hevostaito- ja ratsastusmerkkejä. Kaikki Suomen ratsastusseurat löytää Suomen Ratsastajainliiton internetsivuilta osoitteesta www.ratsastus.fi. Jos haluaa liittyä johonkin seuraan, voi ottaa yhteyttä sen yhteyshenkilöön. Seuraavaksi tutustutaan tarkemmin muutamaan seuraan.

Suomen vanhin ratsastusseura: Suomen Kenttäratsastusseura

Helsingissä toimiva Suomen Kenttäratsastusseura (KF) on pitkien perinteiden seura. Se on Suomen kaikkein vanhin ratsastusseura, joka perustettiin jo vuonna 1911. Myös ensimmäiset ratsastuskilpailut järjestettiin saman vuoden aikana. Seuran alkuaikoina sen toimintaan kuului nykypäivänä niinkin eksoottiselta kuulostavia lajeja kuin metsästys- ja musiikkiratsastusta! Seuran ansiota on se, että perinteikäs Laakson Ratsastusstadion katsomoineen rakennettiin Helsinkiin vuonna 1937 – stadion on yhä olemassa ja käytössä, toki alkuperäistä modernimpana versiona. Nimestään huolimatta seura ei ole pelkkään kenttäratsastukseen keskittyvä seura. Voit lukea lisää Suomen Kenttäratsastusseuran toiminnasta heidän kotisivuiltaan.

Suomen suurin: Tampereen Ratsastusseura

Tampereen Ratsastusseuralla on noin tuhat jäsentä. Pääluvun ansiosta se on Suomen suurin ratsastusseura. Myös seuran historia on mittava: se on toiminut jo vuodesta 1926 alkaen. Seura omistaa Tampereella Ratsastuskeskus Niihaman, mutta sillä on toimintaa myös kaupungin ja lähiseudun muilla talleilla. Tampereen Ratsastusseuralla ei ole omia hevosia, eikä se siis järjestä ratsastustuntejakaan. Sen sijaan TRS järjestää ratsastuskilpailuja sekä kisaamista aloitteleville että Suomen kärkiratsastajille. Seura järjestää myös erilaisia valmennuksia, koulutuksia, jäseniltoja ja matkoja. Nuorisotoiminta on olennainen osa seuran toimintaa. Lue lisää Tampereen ratsastusseurasta heidän nettisivuiltaan.

Pohjoisessa hevosen selässä: Rovaniemen Urheiluratsastajat

Rovaniemellä toimii peräti neljä Suomen Ratsastajainliittoon kuuluvaa ratsastusseuraa. Niistä yksi on Rovaniemen Urheiluratsastajat ry, joka tunnetaan myös lyhenteellä RoUr. Seuran tarkoituksena on tukea Rovaniemen alueen harrastajia sekä järjestää jäsenilleen eritasoisia kilpailuja koulu- ja esteratsastuksessa, valmennuksia sekä koulutustoimintaa. Lisäksi seura järjestää myös tapahtumia ja näytöksiä. Seuran kotitalli on Rovaniemen Ratsastuskeskus, joka sijaitsee aivan Rovaniemen keskustan tuntumassa. Seuralla on käytössä talkoopassi: sitä voi täyttää tekemällä talkootyötä seuran järjestämissä kisoissa tai tapahtumissa, ja täytetyllä passilla saa tiettyjä alennuksia seuran tapahtumissa.

Elämyksiä Lapissa

Polar Light Tours tarjoaa ympärivuotista ohjelmaa Levin Sirkassa. Ohjelmiin kuuluu niin hevos- kuin koira-ajelujakin. Polar Light Toursilta löytyy alaskanhuskyja, siperianhuskyja, alaskanmalamuutteja, grönlanninkoiria ja suomenhevosia. Näillä eläimillä toteutetaan myös kaikki yrityksen tarjoamista ohjelmista. Polar Light Tours tarjoaa myös vaellustallin, jossa niin lapset kuin aikuiset vasta-alkajista harrastajiin voivat käydä harrastamassa. Polar Light Tours on hyvin tunnettu matkailijoiden keskuudessa. Sen vaellukset ja valjakkoretket ovat hyvin kysyttyjä Leviin saapuvien turistien keskuudessa. Varsinkin talven ohjelmat myydään loppuun nopeasti. Polar Light Toursin suosituimpia ohjelmia ovat järven jäällä tapahtuvat koiravaljakkoajelut. Ne vaihtelevat pituuden mukaan. Osaan näistä kuuluu myös välipala tai muu ruokailu, josta kävijät saavat nauttia koira-ajelun välitauolla. Hevosajeluitakin on moneen lähtöön, mutta ne ovat yleisesti ottaen kestoltaan lyhyempiä kuin koiravaljakkoajelut. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että koirat ovat tottuneet vetämään valjakkoa jopa satoja kilometrejä päivässä.

Ohjelmaa kesäisin

Polar Light Tours järjestää kesäisin vierailuja husky- ja hevostiloille. Vierailun aikana kävijä pääsee tutustumaan niin koiriin kuin hevosinkiin. Omistaja kertoo eläimistä ja yrityksen toiminnasta. Kävijä tulee saamaan tietoa myös eläinten historiasta ja siitä, mitä aktiviteetteja eläimiä varten on ja mitä niiden kanssa tehdään vapaa-ajalla. Hyvällä tuurilla kävijä pääsee jopa rapsuttelemaan pieniä vastasyntyneitä koiranpentuja. Vierailuun kuuluu myös makkaran, mehun ja tikkupullien nauttiminen leirinuotion äärellä. Sen lisäksi kesällä on tarjolla erilaisia maastoratsastuslenkkejä. Osa ratsastusreissuista voi suunnata Levin huipulle, kun taas toiset toteutetaan yöllä revontulten loistaessa taivaalla. Polar Light Tours tarjoaa myös kaksi päivää kestäviä ratsastusohjelmia. Sen lisäksi tarjolla on kävelyretkiä, marjastusretkiä, melontaa kuin tynnyrisaunailtaakin. Polar Light Toursin kautta jokainen saa mahdollisuuden yöpyä joko teltassa tai kammissa. Tällä tavoin voi sanoa kokeneensa sen aidon ja oikean Lapin tunnelman.

Talven aktiviteetit

Talvi on tunnetusti Lapin kulta-aikaa. Näin on myös Polar Light Toursilla. Yritys tarjoaa rekikoiraohjelmia ja hevosohjelmia. Ensikertalaisille ja pienille lapsille sopii hyvin huskyvaljakolla tehtävä kahden kilometrin mittainen retki. Tätä valjakkoa ei ajeta itse, vaan sen tekee opas. Retken jälkeen nautitaan mehua ja keksejä. Jos taas kävijä haluaa astua itse valjakon puikkoihin, on retkiä olemassa aina kuudesta kilometristä jopa 55 kilometrin pituiseen kaksi päivää kestävään retkeen. Revontuliretket sijoittuvat yöaikaan. Hevosohjelmat taas alkavat opastetusta maastoratsastustunnista kahden tunnin ratsastukseen. Jos haluaa nauttia öisestä Lapista hevosen selässä, voi osallistua revontuli- tai kuutamoretkelle. Talvisena erikoisuutena ovat erilaiset poroajelut. Puolen kilometrin mittainen poroajelu tutustuttaa kävijät poroihin. Poroajeluita löytyy aina kolmeen kilometriin saakka. Ohjelmia voi myös yhdistää. Esimerkiksi rekiretket huskyen ja porojen vetämänä ovat suosittu yhdistelmä. Näin kävijä pääsee kokemaan enemmän yhdellä kertaa.

Ratsastusmahdollisuudet Suomen upeassa luonnossa

Henkeäsalpaavan kaunis ja vaihteleva Suomen luonto tulee oikeuksiinsa parhaiten hevosen selässä. Maamme neljä toisistaan poikkeavaa vuodenaikaa tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia hevosvaelluksille. Ruskavaellus Lapissa tai laukkaloma lumisessa Itä-Suomessa on elämys niin suomalaisille kuin maahamme saapuville matkailijoille. Ratsastusretki yöttömässä yössä takaa unohtumattoman elämyksen. Järvi-Suomi, Lappi ja Itä-Suomi tarjoavat lukuisia mielenkiintoisia kohteita, joissa liikkuminen suoalueilla, vaarojen halki ja sankkojen ikimetsien halki onnistuu parhaiten juuri hevosen avulla. Ratsastusretkiin on helppo yhdistää vierailu maan nähtävyyksien pariin.

Hevosvaelluksia järjestävät muutamat hevostallit, joista suurin osa sijaitsee Itä-Suomessa ja Lapissa, mutta ratsastamaan pääsee toki lähes joka puolella Suomea. Hevosvaellukselle lähtijän kannattaa hankkia kokemusta ratsastuskoulusta, jossa opitaan perustaidot. Tällöin vaelluksestakin tulee nautinnollisempi ja aikaa jää enemmän maisemien ihailuun. Ratsastaminen yleisillä teillä on sallittua kaikille, mutta järjestetyn hevosvaelluksen vetäjät osaavat viedä ryhmän Metsähallituksen hoitamille reiteille kuten Kolin kansallispuistoon, Nuuksion kansallispuistoon, Urho Kekkosen kansallispuistoon tai Seitsemisen kansallispuistoon. Hevosvaellus yhdistää hienosti ratsastuksen ilon ja yhteyden luontoon.

Hyötyeläimemme hevonen

Hevonen on ollut suomalaisille tärkeä hyötyeläin, jota käytettiin työvoimana, viestinviejänä ja apuna sodissa. Teknologinen kehitys siirsi hiljalleen hevosen sivuun työelämästä. Nykyisin hevosen selässä liikutaan kaikkina vuodenaikoina harrastusmielessä. Vakaa ja vahvajalkainen ystävämme nostaa ratsastajan korkeuksiin, joista on mielekästä tähyillä maastoa ja nauttia ainutlaatuisesta tavasta liikkua. Suomalainen hevosrotu Suomenhevonen oli aiemmin luotettu työhevonen sen vahvuuden ja pitkämielisen luonteen ansiosta, ja nykyisin samainen rotu löytyy useimmilta hevostalleilta opetushevosena. Sen leppoisa luonne soveltuu hyvin myös opetustehtäviin.

Ratsastus poistaa stressiä

Ratsastusta luonnossa voidaan pitää mitä parhaimpana stressinpoistajana. Jokainen hevonen on oma yksilönsä, jonka kanssa ratsastaja luo tärkeän yhteyden. Ratsastamista voi harrastaa eri tavoin; hevosvaellusten lisäksi on mahdollista osallistua kouluratsastukseen, esteratsastukseen ja vikellykseen, ja tarjolla on myös erilaisia terapiamahdollisuuksia hevosen kanssa. Pelkkä hevosen kanssa puuhastelu ja sen rauhallinen läsnäolo tuo monelle kiireiseen arkeen tasapainoa ja rauhaa. Ratsastamisessa on pakko oppia keskittymään ja suuntaamaan ajatukset siihen hetkeen – tämä tulee tarpeeseen monelle kiireiselle kaupunkilaiselle.

Ratsastus sopii kaikille

Ratsastus sopii lähes kaikille innostuneille. Alkuun ei tarvitse paljon välinehankintoja ja paras tapa tutustua lajiin on ottaa yhteyttä oman alueen ratsastuskouluun. Oppituntien jälkeen Suomen luonto ja sen lukuisat vaellusreitit odottavat hevostelijaa tutustumaan upeisiin kohteisiinsa. Hevosvaellus on monipuolinen lomamuoto, johon kuuluu ratsastustaipaleiden lisäksi retkielämää telttailun ja luonnon ehdoilla. Matkanteko nelijalkaisella hiljentää ikiaikaisten honkien ja salojen saloissa kuljeskelijat. Ratsastuskokemuksen voi räätälöidä monilla hevostiloilla itselleen tai omalle porukalle sopivaksi paketiksi. Suomen puhdas luonto ja maamme eläinlajit odottavat ratsuilla kulkijoita.

Raviurheilulla on pitkät perinteet Suomessa

Raviurheilu juontaa juurensa 1700-luvun Yhdysvaltoihin. Nykyisin lajin suurmaita ovat Suomi, Ruotsi, Ranska, Italia, Venäjä, Saksa ja Norja. Sen sijaan esimerkiksi Iso-Britaniassa ravien ohi ovat nousseet laukkakilpailut. Suomessa raviurheilu on yksi tärkeimmistä urheilulajeista rahallisestikin: raviurheilun kokonaisliikevaihto on vuosittain yli 200 miljoonaa euroa, ja palkintoja maksetaan noin 18 miljoonaa euroa. Suomessa järjestetään ravit kaikkina muina päivinä paitsi jouluaattona ja joulupäivänä, ja kilpailujen tiheys kertookin paljon lajin suosiosta. Aiemmin raveja seurattiin tiiviimmin paikan päällä mutta nykyisin niiden seuraaminen onnistuu esimerkiksi Toto Tv:n kautta. Radoilla on kuitenkin omanlainen tunnelmansa ja raveja käykin vuosittain seuraamassa noin 700 000 katsojaa. Raveissa juoksee noin 7000 ravihevosta ja ravit työllistävät noin 2000 ohjastajaa. Kärryillä ajettavien ravien lisäksi Suomessa harrastetaan myös raviratsastusta ja nuorille suunnattua poniratsastusta. Suomessa raviharrastukseen liittyy oleellisesti myös vedonlyönti, joka on monille osa kisojen kihelmöivää tunnelmaa.

Kuninkuusravit

Monille alasta kiinnostuneille kesän mielenkiintoisin tapahtuma on Kuninkuusravit. Kuninkuusraveissa voitosta taistelevat suomenhevoset, joista parhaat kruunataan kuninkaaksi ja kuningattareksi. Kuninkuusravit ovat vaativa kilpailu niin hevoselle kuin ohjastajallekin, joten kylmiltään ei kisaan ole asiaa. Siihen valmistaudutaan vuosia ja vain parhaimmat yksilöt tavoittelevat kirkkainta palkintoa. Kahden päivän aikana ajetaan kolme kisaa: ensimmäisen päivän 2100m ja toisen päivän 1609m ja 3100m. Näillä matkoilla vaaditaan kestävyyttä, nopeutta ja taitoa. Kuninkuusravien paikkakunta vaihtuu vuosittain. Maakunnat hakevat kisoja jo vuosia aiemmin, sillä mittaviin järjestelyihin kuluu niin aikaa kuin rahaakin. Toisaalta kisavieraat jättävät kaupunkiin sievoisen summan rahaa, sillä kahden päivän aikana Kuninkuusraveissa käy yleensä noin 50 000 vierasta. Kuninkuusravit ovatkin yksi Suomen kesäkauden suurimmista tapahtumista ja koska Kuninkuusraveja pidetään kansainvälisesti kovatasoisena kilpailuna, ne kiinnostuvat myös maamme rajojen ulkopuolella. Vuoden 2018 kilpailut pidetään Rovaniemellä.

St Michelin ravit

Vuonna 1981 alkaneesta St Michelin raviperinteestä on kehittynyt yksi maamme suurimmista ravitapahtumista, ja tapahtumaa saapuu nykyisin seuraamaan noin 25 000 innokasta lajin seuraajaa. St Michel on vehreän Mikkelin kaupungin ehdoton vetonaula ja vuoden suurin tapahtuma. Mikkelissä kisaavat lämminverihevoset ja sitä kutsutaan jo palkintojenkin puolesta suurkilpailuksi. Vuonna 2018 ensimmäisestä palkinnosta nettoaa erittäin mukavat 80 000€. Mikkelin rataa pidetään kansainvälisenkin mittapuun mukaan nopeana ratana, jonne moni ravien suurtähti on tullut hakemaan vauhtia hevoseen. Monella se on myös ollut kannattava sijoitus, sillä raviradalla on nähty useampia huippusuorituksia. Mikkelissä on rikottu useamman kerran maailmanennätys, ja kisoissa on nähty sellaisia suuruuksia kuin Mack Lobell ja Varanne. Tänä kesänä raveihin odotetaan ennätyssuurta kävijämäärää, sillä ravien oheen avataan messutapahtuma, jonka on tarkoitus tuoda lisäarvoa raviurheilusta kiinnostuneille. Messutapahtuma keskittyy hevosten hoitoon ja terveyteen.